Mökkeilyä

Pakattiin kimpsut ja kampsut ja lährettiin maaseudun rauhaan.
Tarkotus oli juoksuttaa Pumbelia pitkin maita ja mantuja, mutta... Liian märkää ja kylmää moiseen vouhottamiseen, herra meinas. Loppujen lopuksi emäntä juoksi lelun perässä ja koira seuras erittäin vastahakoisesti... ;)
Lelun sijaan terassilla möllöttävät monihaaraiset palsternakat kiinnosti bulldoggi-herraa huimasti! Samoin taivaalla liitävät varikset (Pumbasta tulis hyvä lintukoira, eh-heh!). Ilta onkin sujunut mainiosti luiden tuhoamisen ja sisällä riehumisen merkeissä.

Pumba mallimaailman huipulle!

Nojoo, Pumba on joutunut stylistin uhriksi. Allaolevista kuvista näette tuloksen :D

Hurmuri-Pumba ja stylistinsä

Ei Pumbelia haitannut sitten yhtään tuommoone hömpöttely, mutta ei jätkänpätkän tartte tuota paitaa pitääkään :D Talven varalle toin on turkoosi fleece-takki, jonka miniäni Pumballe väkersi. Pumba kun jo hytisee tuolla kylmässä syysilmassa... :) 

Pumba on elellyt rauhallisen rattoisaa koiran elämää, syöden, juoden, nukkuen, leikkien ja lenkeillä rampaten. Pääsihän poika myös mun kanssa töihin "terapiasessuksi" :) Mökillä ollaan myös näytetty naamojamme ja Pumba saanu armottomia vimpulakohtauksia mökin suurella nurmikolla. Muksmöks muutamat kerrat ojaan pudonnut ja sitä rataa.... :D Kotona se juoksi päin sängyn lauta osaa, joten hän on nyt virallisesti "seinään juossut". Eipä tuo menoa haitannut, vimpulakohtauksen pauloissa pudottiin sitten sängystä parisen kertaa, juostiin päin jakkaraa ja näytettiin matoille uudet paikat... :)

Tulevana viikonloppuna oli tarkoitus mennä käymään Seinäjoen KV:ssä Pumban kanssa, mutta "turistikoiria" ei saa ottaa mukaan tilanpuutteen vuoksi, joten pikku bulldoggi jää mökkeilemään kun isäntä ja emäntä ottavat suunnaksi Seinäjoen areenan.

Hyvää syksyä kaikille karvaisille ja heidän omistajilleen! :D

Minun käpy, ei ollenkaan sinun!

Ulkona tuuli ulvoo niin samperisti, ettei oo tosikaan. ehän ei estänyt meitä lähtemästä ulos :D Onneksi ei ollu märkää tai satanut, koska silloin lenkkeily olis ollut sitä, että mää vedän Pumbaa sen 500 metriä, ennenku se ottaa itte ensimmäisen askeleensa. Hyi yök, sateella on kamala ulkoilla! Kaikenlisäksi tuo otus menee sadetta suojaan meidän pihan penkin alle, joka on muutaman metrin päästä kotiovesta :D On jännää sitten sumplia remmin kanssa ja kontata melkeinpä penkin alle. :P

Tänään oltiinkin sitten kunnon lenkillä, josta just kotiuduttiin. Lenkkikaverina oli Puppe-koira, tuo vanha rauhllinen noutaja, joka vähät välittää Pumbelin riehumisesta! Ja kas kummaa, kun ei koirakaveri innostunut riehumaan, oli meijän pojalla toinen vaihtoehto: kävyt! Koko matka melkein sujuikin niin, että Pumba sai vimpulakohtauksia ja leikki jokaisella vastaantulevalla kävyllä. Välillä piti ylpeästi kantaakin niitä suussa (ihan ku sikari ois ollu sillä huulessa!).
Pumban onneksi mentiikin semmosia reittejä, missä niitä käpysiä oli huuuuuurjan paljon. Tuuli niin pirkuleen kovaa, ettei uskallettu ylittää meren tuntumassa olevaa pitkää siltaa. Pumba oli kieltämättä hauskan näkönen, kun se yritti laukata vastatuuleen, silmät sirrillä ja korvat luimussa. Eteenpäin se pääsi kyllä, vaikkakin hitaasti :)

Ja Pumban lemppari ihmisiin kuuluu ystäväni Hookoo, joka toi nameja Pumballe! Nammnam :) (ja kiitos!)

Nyt onkin jo aika sitten lähteä töihin, jonne Pumba pääsee mukaan, "terapiakoiraksi" :D Vaikka tuo taitaa vaan makoilla ja kuorsata loppuillan... :)

 

Heippatirallaati!

Nyt on ollut ihan hyvän pituinen tauko kirjottelussa, mutta uutta jutunjuurta kyllä luvassa piakkoin! :)