Hyvästi, Pumba

"Hehku kaunis sydämen, 

into syvä silmien.

Riemu liikkuva käsien,

jalka kevyt astuen."

Pumba lähti sateenkaarisillalle 17.1. Pumballa todettiin OCD. Pumsteri oli vain 9 kuukauden ikäinen, meidän rakas perheenjäsen.
Onneksi aika kultaa muistot <3

Ulkoilua med Puppe, Pumba + emännät!

Talvi tulee (ainakin toivottavasti) ja tänään olikin pienen pieni lumikerros maassa. Pumba laukkas innosta pinkeenä ulkona, vaikka oli kylmempi ilma. Nooh, hälytettiin Puppe emäntänsä kanssa ulkoilemaan, koirapuistoilemaan :D

Edellisenä kertana Pumba näki koirapuiston aidan takana toisia koiria. No, poitsu otti kunnon vauhdit, laukkas alamäkeä alas päin kohti aitaa ja TÖKS! Siis se juoksi suoraan päin sitä aitaa, niin että rauta vaan helisi ja kilisi... 8) Onnekseen Bumsteri sai vielä leikkikaverin vielä ihan aitojen sisäpuolelle, siellä se riehui viimestä päivää nuoren paimenkoiran kanssa. Ja löysi itsestään uuden puolen ja pisti vähän nylykyttäen toista raukkaa, joka ei oikee tajunnu mitä Pumba yritti... x)

Tänään taas juostiin edestakas puistossa ja puistoa ympäri. Pumba härnäs Puppea tarkoin väliajoin, nouti hanskaa, nouti vinkua, nouti keppejä ja juoks vaan sinne tänne. Leikittiin myös "piilosta". Puikkelehdin ison kiven taakse, vislasin ja Pumba säntäs kunnolla matkaan ja jopa löysi mut ;)

Koirapuistoilua

Tänään käytiin Pumban kanssa koirapuistossa, mukana menossa karvainen kveri Puppe! Pupelle Pumba on yks iso riesa! :D No ei vaan, kyllä Puppe kiltisti aina Pumban kiusaamiset kestää.
Koirapuistoilu sujui kuitenkin mukavasti, Puppe-boy lönkytti kaukana edessä ja Pumba juoksi monia spurtteja saadakseen kaverinsa kiinni.
Pumba kans uskollisesti nouti ystäväni lapasta ja monia kepinriekaleita tassut mudassa... :)

Huomenna uudestaan! ;)

Pumba 1, emäntä 0

Talvi tekee tuloaan, mikä tarkoittaa, että Pumban lenkittäminen vaikeutuu huomattavasti. Havaittavissa on suurta vastahakoisuutta ja kivireki-ilmiötä (=Pumba, joka harraa vastaan metrin välein varpaat ojossa).
Eilen pakotin raukan pitemmälle lenkille. Pumba ei selvästikään ollut kovin innostunut. Kävipä sitten niin että pieni mustavalkoinen otus kävelee mun jalkoihin ja kiilaa mut kumoon. Siinä sitä sit oltiin rähmällään kaiken sen pimeyden keskellä. Kaiken kruunasi Pumban viaton katse.
Että tällasta, meni emäntä kumoon, vaan ei koira :D Fleece-takkiakin ollaan alettu käyttämään, mutta ei vaan silti meinaa lenkit maistua, phöh. Mitenkähän vaikeeksi homma menee sitten, kun on oikeasti pakkasta PALJON. 8)

Mökkeilyä

Pakattiin kimpsut ja kampsut ja lährettiin maaseudun rauhaan.
Tarkotus oli juoksuttaa Pumbelia pitkin maita ja mantuja, mutta... Liian märkää ja kylmää moiseen vouhottamiseen, herra meinas. Loppujen lopuksi emäntä juoksi lelun perässä ja koira seuras erittäin vastahakoisesti... ;)
Lelun sijaan terassilla möllöttävät monihaaraiset palsternakat kiinnosti bulldoggi-herraa huimasti! Samoin taivaalla liitävät varikset (Pumbasta tulis hyvä lintukoira, eh-heh!). Ilta onkin sujunut mainiosti luiden tuhoamisen ja sisällä riehumisen merkeissä.

Pumba mallimaailman huipulle!

Nojoo, Pumba on joutunut stylistin uhriksi. Allaolevista kuvista näette tuloksen :D

Hurmuri-Pumba ja stylistinsä

Ei Pumbelia haitannut sitten yhtään tuommoone hömpöttely, mutta ei jätkänpätkän tartte tuota paitaa pitääkään :D Talven varalle toin on turkoosi fleece-takki, jonka miniäni Pumballe väkersi. Pumba kun jo hytisee tuolla kylmässä syysilmassa... :) 

Pumba on elellyt rauhallisen rattoisaa koiran elämää, syöden, juoden, nukkuen, leikkien ja lenkeillä rampaten. Pääsihän poika myös mun kanssa töihin "terapiasessuksi" :) Mökillä ollaan myös näytetty naamojamme ja Pumba saanu armottomia vimpulakohtauksia mökin suurella nurmikolla. Muksmöks muutamat kerrat ojaan pudonnut ja sitä rataa.... :D Kotona se juoksi päin sängyn lauta osaa, joten hän on nyt virallisesti "seinään juossut". Eipä tuo menoa haitannut, vimpulakohtauksen pauloissa pudottiin sitten sängystä parisen kertaa, juostiin päin jakkaraa ja näytettiin matoille uudet paikat... :)

Tulevana viikonloppuna oli tarkoitus mennä käymään Seinäjoen KV:ssä Pumban kanssa, mutta "turistikoiria" ei saa ottaa mukaan tilanpuutteen vuoksi, joten pikku bulldoggi jää mökkeilemään kun isäntä ja emäntä ottavat suunnaksi Seinäjoen areenan.

Hyvää syksyä kaikille karvaisille ja heidän omistajilleen! :D

Minun käpy, ei ollenkaan sinun!

Ulkona tuuli ulvoo niin samperisti, ettei oo tosikaan. ehän ei estänyt meitä lähtemästä ulos :D Onneksi ei ollu märkää tai satanut, koska silloin lenkkeily olis ollut sitä, että mää vedän Pumbaa sen 500 metriä, ennenku se ottaa itte ensimmäisen askeleensa. Hyi yök, sateella on kamala ulkoilla! Kaikenlisäksi tuo otus menee sadetta suojaan meidän pihan penkin alle, joka on muutaman metrin päästä kotiovesta :D On jännää sitten sumplia remmin kanssa ja kontata melkeinpä penkin alle. :P

Tänään oltiinkin sitten kunnon lenkillä, josta just kotiuduttiin. Lenkkikaverina oli Puppe-koira, tuo vanha rauhllinen noutaja, joka vähät välittää Pumbelin riehumisesta! Ja kas kummaa, kun ei koirakaveri innostunut riehumaan, oli meijän pojalla toinen vaihtoehto: kävyt! Koko matka melkein sujuikin niin, että Pumba sai vimpulakohtauksia ja leikki jokaisella vastaantulevalla kävyllä. Välillä piti ylpeästi kantaakin niitä suussa (ihan ku sikari ois ollu sillä huulessa!).
Pumban onneksi mentiikin semmosia reittejä, missä niitä käpysiä oli huuuuuurjan paljon. Tuuli niin pirkuleen kovaa, ettei uskallettu ylittää meren tuntumassa olevaa pitkää siltaa. Pumba oli kieltämättä hauskan näkönen, kun se yritti laukata vastatuuleen, silmät sirrillä ja korvat luimussa. Eteenpäin se pääsi kyllä, vaikkakin hitaasti :)

Ja Pumban lemppari ihmisiin kuuluu ystäväni Hookoo, joka toi nameja Pumballe! Nammnam :) (ja kiitos!)

Nyt onkin jo aika sitten lähteä töihin, jonne Pumba pääsee mukaan, "terapiakoiraksi" :D Vaikka tuo taitaa vaan makoilla ja kuorsata loppuillan... :)

 

Heippatirallaati!

Nyt on ollut ihan hyvän pituinen tauko kirjottelussa, mutta uutta jutunjuurta kyllä luvassa piakkoin! :)

Tunkeileva sipulinoutaja!

Meidän bullasta tuli sipulin noutaja! Hoho! :D Päästettiin Pimu ja Pumba ulos riehumaan ja Pumba katos mökin taakse, mutta ilmestyi sieltä piakkoin, suussaan sipuli! Mikä varas, isän sipulin vohki! Veliseni otti Pumban sipuliaarteen, mutta olikin sitten eri asia heittää se pellolle niin, ettei nää kaks sankaria lähtis vouhottaen sen perään (sipuli on vähän niin kuin pallo, ainakin Pimulle :D).

Oli muuten hienoa nukkua mökillä koira sängyssä. Ei muuten mitään, muttaku mahdollisimman lähelle pitää Pumban päästä, niin jätkä lojui mun tyynyllä ja piereskeli onnellisena pahan katkusia trööttäyksiä. Tuli herättyä yön aikana pariin kertaan 8)

Salakavalasti yöllä sänkyyn tunkeutunut bulldoggi! Saatiin kiinni rysän päältä, kuten kuvasta näkee ;)

Ja nyt loppuun hieman kuvia uusista ystävyksistä <3

PS. väitin Pimua 8 vuotiaaksi yhdessä blogitekstissä, mutta neiti on 9 ;)

"Tänne käskit, joko sais sitä herkkua??"

Joku söi sitruunaa, Pimu myös, Pumba jäi sitruunoitta!

Kolmisten on aina hauskempaa!

luu on kova sana!

Perjantai oli hyvä päivä. Jätkänpätkä oli skarppina heti aamusta: tuhos luuta minkä kerkes, juoksenteli ja vähä röhisikin :D
Jotain vähemmän hauskempaaki tapahtui. Lähdinpäs käymään kioskilla, reissuun meni noin 15 minuuttia. Tulin takaisin ja ihana kakkakökkö haju valtas mun sieraimet, ugh! Etin siinä sitte, mihin Pumba oli läjänsä vääntänyt. Ja sehän löytyi siten kun astuin läjän päälle, joka oli matolla... -.-''
Sainpahan tuulta purjeisiin ja pesin sen maton, imuroin, pesin lattiat jne jne hauskaaaaa :D



Alkuillasta lähettiin käymään T&T:n luona, josta Pumba meille tulikin :) Voi sitä riemua, ku pääs poika vähä remuamaan yltympäriinsä tuttujen ranskispalleroiden kanssa! :D Puolituntia juoksemista, kaverin naamassa roikkumista ja pallon noutamista. Tai no, ei Pumba siitä pallosta niinkään innostunut :D Mulla ois ollu hyvä kamerakin mukana mutta 1. patterit loppu 2. piuha edelleen teill tuntemattomilla -.-

Johan tuon tapaamisen jälkeen Pumpum väsyi! Kroohpyyhnyyh kuului takapenkiltä, ku köröteltiin kohti mökkiä. :)

  

Mökillä vastassa oli Pimu ja Aulis. Pimu vähä yritti pompottaa Pumbelia, mutta pysyi hyvin isännän ruodussa. Onhan se nyt ihmeellistä ku yhtäkkiä on tuommoonen pieni pallero riehumassa möksällä :'D

Ja heti seuraavana aamuna tosiaan Pimu&Pumba leikki ja riehui niin että tuolitkin kaatui, perus : DD

Nyt Pumban kanssa parannellaan tassua, joka on saanu vähä kolhua ja tulehtunu vähän. Kiitos isoveljeni, kehitettiin hyvä "sukka" suojaksi, ku lähetään ulos käymään. Ei tartte sitte joka kerta puhdistella, ettei iho kuivu liikoja.

Pimu&Pumba yhdessä :)